Isis

Isiksen hahmossa egyptiläiset kunnioittivat luonnonvoimia, jotka ilmenevät kaikessa kivikunnassa, kasvikunnassa ja eläimissä. Mutta täynnä surua, täynnä syvää ikävää katsoi egyptiläinen sielu ihmistä ja sanoi, että hän ei voi tulla tietoiseksi näistä luonnonvoimista, ja siksi hän esitti Isiksen verhottuna. Se merkitsi, että kukaan kuolevainen ei saanut tätä huntua kohottaa, päästäkseen hänen luokseen.

Se tarkoittaa, että jumalatar Isis ei asu fyysisessä, vaan astraalimaailmassa, ja että hänet voi tuntea vain ihminen, joka on kulkenut kuoleman portin läpi. Kukaan elävä ei saanut kohottaa hänen huntuaan. Se merkitsee, että Isiksen voimien vaikutus oli kielletty eläviltä ihmisiltä.

Ja mitä Isis-voimat olivat? Ne olivat puhtaita äitivoimia, joista ihmiset ennen Golgatan mysteeriä saattoivat päästä osallisiksi vain henkisessä maailmassa, siis kuljettuaan kuoleman portista.

Se tiedettiin egyptiläisissä mysteereissä. Isiksen kuvan yllä olivat sanat: "Minä olen se, joka minä olen, joka minä olin, ja joka minä tulen olemaan." Ne ovat samat sanat "Ejeh asher ejeh", jotka Moosekselle lausuttiin palavasta pensaasta.

Vain aavistellen saattoi egyptiläinen sielu katsoa tulevaan Golgatan mysteeriin, jonka kautta puhtaat äitivoimat saattoivat alkaa vaikuttaa myös elävissä ihmisissä. Vasta kun Kristus Jeesus, isätön ihmisolemus, oli kokonaan liittynyt maahan, kun hän oli kulkenut kuoleman portin kautta, vasta siitä lähtien saattoivat puhtaat äitivoimat - kosmoksen voimat - alkaa vaikuttaa ihmisissä maan päällä.


Rudolf Steiner, Aus den Inhalten der esoterischen Stunden II 1910-1912, GA 266/2
Esoteerinen tunti 24.4.1912 Berliinissä, puolitoista viikkoa ensimmäisen Suomen-vierailun jälkeen

Pohjoiset mysteerit ja kahdentoista periaate

Vielä pohjoisemmassa, Skandinaviassa ja Pohjois-Venäjällä, me kohtaamme trottimysteerit, jotka perusti vihitty nimeltä Sig tai Sigrid, Sikke. Kaikki Sigfrid-myytit pohjautuvat tähän olentoon, Näitä pohjoisia mysteereitä luonnehtii piirre, joka on tosiasiassa hyvin yhteinen kaikille mysteereille, mutta joka täällä tuli ensimmäistä kertaa selvästi esille...

Pohjoiset mysteerit perustuivat idealle, että kun joukko ihmisiä, joilla jokaisella on erityinen tehtävä, kokoontuu yhdeksi kokonaisuudeksi, heissä työskentelee näkymätön voima, aivan kuin ihmissielu työskentelee ihmiskehossa. Kun ihmiset tulevat näin yhteen, ja jokaisella on oma tehtävänsä, he muodostavat korkeamman organismin, joka antaa korkeammalle henkiselle olennolle mahdollisuuden asettua heihin. 

Näin Sig kokosi kahdentoista piirin, joista jokaisen tuli kehittää sielunsa voimia tiettyyn suuntaan. Ja kun he näin kokoontuivat pyhäkköihinsä, he tiesivät korkeamman olennon elävän heissä aivan kuin sielu elää ihmisruumiissa. He tiesivät, että heidän sielunsa olivat korkeamman olennon osia. Tämä oli se kolmastoista, joka eli ja toimi niiden kahdentoista piirissä, jotka tiesivät: Me olemme kaksitoista ja kolmastoista elää keskuudessamme.

He saattoivat myös valita kolmannentoista, jonka tehtävä silloin oli toimia yhdyssiteenä korkeamman voiman laskeutumiselle. Näin Kolmastoista tunnustettiin jumaluuden edustajaksi vihkimyskeskuksissa.


- Rudolf Steiner, Eurooppalaiset mysteerit ja niiden vihityt, esitelmä Berliinissä 6.5.1909. GA 57.


Ruotsin sana kuningatar, drottning, on vielä kaikua vanhasta drottimysteeriperinteestä. Suomi on hyvin erikoinen alue Skandinavian ja Pohjois-Venäjän välillä. Me emme oikein kuulu kumpaankaan, vaan nämä Skandinavialle ja pohjoiselle Venäjälle kuuluvat ominaisuudet jotenkin ovat saaneet täällä meillä oman muotonsa. 

Muistuu mieleen myös vanha sana valtakunnandrotti, jollainen muistaakseni on ollut Suomessakin joskus 1500-luvulla. Drotti on siis alunperin merkinnyt pohjoista vihittyä. 

Nyt vasta tajusin, että drott on myös olennainen osa ruotsin sanaa urheilu, i-drott. Tässä drott merkinnee urheaa ja voimakasta. Muistuvat mieleen ajat, jolloin fyysisesti voimakkain valittiin myös kuninkaaksi, esimerkiksi raskaan kiven pituuspukkauksella, tai jopa päihittämällä muut kaksinkamppailuissa. - Matti

Kuvan fresko Akseli Gallen-Kallela, Kansallismuseon aulassa.