Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kukat. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Perhoset lahjoittavat kukille taivaan läheisyyden

Odilon Redon, Kukkia ja perhosia

"On aivan erityistä nähdä hyönteisen ollessa kukassa, miten samalla astraalisuus vaikuttaa kukan yllä. Siinä kasvi pyrkii ylös maallisesta olomassaolostaan. Kasvin kaipuu taivaaseen vallitsee kukan värejä loistavien terälehtien yllä. Kasvit itse eivät voi itse tyydyttää tätä kaipuutaan, mutta kosmoksesta laskeutuvat niiden puoleen perhoset. Ne säteilevät sitä, minkä kosmos antaa laskeutua kasveille...

Näin maan piirissä toteutuu se ihmeellinen yhteisyys, että hyönteiset, tässä erityisesti perhoset, tyydyttävät kasvien kaipuun. Sen, mitä kukkien värit kaipaavat säteillessään värejään maailmanavaruuteen, tuovat kuin tiedon täyttymykseksi perhoset laskeutuessaan omassa väriloisteessaan kasvien luo."



- Rudolf Steiner, Ihmisen yhteys luontoon ja kosmokseen
Esitelmästä Dornachissa 26.10.1923
GA 230


Odilon Redon oli ranskalainen taiteilija 1840-1916. Hän syntyi Bordeauxissa, mutta muutti Pariisiin kolmekymmenvuotiaana. Hän eli melkoisen omissa oloissaan mustavalkoisten painotöiden parissa. Yli viisikymppisenä hän kuitenkin kävi läpi uskonnollisen kriisin ja vaikean sairauden sekä ryhtyi maalaamaan. Hän käytti yhtäläisesti sekä pastelli- että öljyvärejä. Elämänsä loppupuolella hän olikin hyvin tunnettu.

Sen vähän perusteella, mitä olen hänestä lukenut, häntä nimitetään symbolistiseksi taiteilijaksi, muttta se ei jotenkin toimi. Hänen ilmaisunsa väriloiste on niin huikeaa ja täydellisen osuvaa, että ainakin minä koen sen enemmän aidoksi todellisuudeksi, tosin huomattavan sisäiseksi. - Matti

lauantai 28. lokakuuta 2017

Kukissa vierailevat lentävät hyönteiset saavat kimaltavan auran tulenhengiltä



Jokaisella kukasta kukkaan lentävällä hyönteisellä on aivan erityinen aura, jota ei voi selittää pelkästään hyönteisen itsensä perusteella. Erikoisesti mehiläisten kirkkaasti loistava, ihmeellisesti säihkyvä, hohtava ja kimalteleva aura on tällä tavoin vaikea selittää... Miksi? Koska mehiläisiä saattaa kaikkialla tulenhenki, joka kokee olevansa sen kanssa sukua niin, että kaikkialla missä on mehiläinen, siellä sen aurassa henkinen katse havaitsee myös tulenhengen.

Kun mehiläinen lentää ilman halki kukasta kukkaan, puusta puuhun, sillä on aura, jonka tulenhenget ovat sille antaneet. Tulenhenki ei pelkästään koe omaa minuuttaan hyönteisen läheisyydessä, vaan se tahtoo kokonaan liittyä siihen.

Rudolf Steiner, Ihmisen yhteys luontoon ja kosmokseen, 
Esitelmä Dornachissa 2.11.1923
GA 230