Lapsuudessa vaikuttava viisaus

Steiner kuvaa varhaisen lapsuuden aikaa:

"Silloin ihminen työstää omaa olemustaan korkeammalla viisaudelle, joka ei ole lähtöisin hänestä itsestään. Tämä viisaus on mahtavampaa ja laajempaa, kuin kaikki hänen myöhempi tietoinen viisautensa. Myöhemmin tämä korkeampi viisaus vaihtuu ihmisen itsenäiseksi tietoisuudeksi.

Tämä korkeampi viisaus vaikuttaa henkisestä maailmasta syvälle ihmisen ruumiillisuuteen saakka, niin että ihminen voi sen avulla muodostaa aivonsa henkisten voimien avulla. Siksi ei ole väärin sanoa, että viisainkin voi oppia lapsilta. Lapsessa toimii viisaus, joka ei enää myöhemmällä iällä tule tietoiseksi ja jonka avulla hän on suorassa yhteydessä niiden henkisten olentojen kanssa, joiden maailmaan hän siirtyy myös kuolemansa jälkeen."


- Rudolf Steiner, Ihmisen ja ihmiskunnan henkinen johdatus.

Puheen, ajattelun ja tekojen yhteys henkisiin olentoihin

"Toimiessamme me olemme yksin tekojemme takana, mutta puhuessamme emme ole sanoissamme aivan yksin. Puhuessamme toimii sanojemme taustalla henkinen olento. Samoin kuin lausumamme sanat painautuvat täsmällisesti akashaan, samoin jokainen lausumamme sana vaikuttaa sen henkisen olennon kehoon, joka inkarnoituu siihen akaasiseen substanssiin, johon sanamme kohdistuvat. Meidän on opittava tuntemaan se. Siksi meidän on kiinnitettävä niin paljon huomiota sanoihimme.

Ajatellessamme me olemme näennäisesti yksin, mutta siitä huolimatta henkiset olennot työskentelevät kanssamme ajatuksissamme. Nämä olennot ovat vielä korkeampia ja merkittävämpiä kuin ne, jotka ovat mukana puheessamme."

- Rudolf Steiner, Foundations of Esotericism, s. 122-123