Näytetään tekstit, joissa on tunniste viisaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste viisaus. Näytä kaikki tekstit

tiistai 6. helmikuuta 2018

Rakkaus on maailman moraalinen aurinko

Maalaus: Johanna Loukusa


Rakkaus on maailmalle samaa kuin aurinko elämälle. Sielut eivät voisi kasvaa, jos rakkaus olisi poissa maailmasta. Rakkaus on maailman moraalinen aurinko...

On viisasta leivittää mahdollisimman paljon aurinkoa maailmaan. Samoin on viisasta edistää rakkautta maailmassa.


Rudolf Steiner
Rakkauden merkitys maailmassa
Esitelmästä Zürichissä 17.12.1912
GA 143

sunnuntai 10. joulukuuta 2017

Rakkaus, viisaus ja totuudellisuus



Viisaus, joka on rakkauden täyttämää,
ja joka samalla edistää maailmaa ja johtaa sitä Kristuksen luo, on myös totuudellista...


Se joka rakkaudessa yhtyy totuuteen,
ei tunne mitään valhetta.


Rudolf Steiner
Rakkauden merkitys maailmassa
Esitelmästä Zürichissä 17.12.1912
GA 143

maanantai 20. marraskuuta 2017

Kristus on ruumiillistunut rakkaus

Veistos Rudolf Steiner ja Edith Maryon

Kristus ei ole ainoastaan viisaus, hän on ruumiillistunut rakkaus, korkea, jumalallinen kaama, joka on samalla buddhi, puhtaana virtaava kaama, joka ei tahdo mitään itselleen, vaan suuntaa kaikki pyrkimyksensä äärettömässä antaumuksessa ulospäin...



- Rudolf Steiner, Die Tempellegende und die Goldene Legende 
GA 93, s. 63
Esoteerisella tunnilla Berliinissä 4.11.1904


lauantai 30. syyskuuta 2017

Pahuuden muuntuminen hyväksi





Olemme jo puhuneet siitä, miten yksittäiset taivaankappaleet eivät ole ainoastaan fyysisiä ja aineellisia, vaan niihin liittyy sekä korkeampia että alempia henkisiä olentoja, jotka työskentelevät ylevästi koko aurinkokunnan kohottamiseksi, ja myös sellaisia, jotka vaikuttavat estävästi ja tuhoavasti.

Mutta meidän on oltava selvillä siitä, että myös se mikä näyttää tuhoavalta, jäsentyy koko aurinkokunnan viisauteen. 

Siksi on sanottava: Siellä missä vaikuttaa näennäisesti tuhoavia, taantuvia tai pahoja voimia, siellä kehitystä johdetaan viisaudesta käsin niin, että myös nämä tuhon, taantuman ja pahuuden voimat muuntuvat ja johtavat kokonaisuuden kannalta lopulta hyvään.


Rudolf Steiner
Das Hereinwirken geistiger Wesenheiten in den Menschen
Berliini 29.2.1908

GA 102


Tästä otteesta nousee esiin niin paljon sellaista, mitä tahtoisi sanoa täydennykseksi. Mutta huomaan, että mikään ei oikein riitä. Elämän koko dramatiikka on niin suurta, että edelläolevat lauseet voi oikeudenmukaisesti lausua vain kun tämän koko draaman kokee riittävän syvästi.

keskiviikko 28. kesäkuuta 2017

Lapsuudessa vaikuttava viisaus




Steiner kuvaa varhaisen lapsuuden aikaa:

"Silloin ihminen työstää omaa olemustaan korkeammalla viisaudelle, joka ei ole lähtöisin hänestä itsestään. Tämä viisaus on mahtavampaa ja laajempaa, kuin kaikki hänen myöhempi tietoinen viisautensa. Myöhemmin tämä korkeampi viisaus vaihtuu ihmisen itsenäiseksi tietoisuudeksi.

Tämä korkeampi viisaus vaikuttaa henkisestä maailmasta syvälle ihmisen ruumiillisuuteen saakka, niin että ihminen voi sen avulla muodostaa aivonsa henkisten voimien avulla. Siksi ei ole väärin sanoa, että viisainkin voi oppia lapsilta. Lapsessa toimii viisaus, joka ei enää myöhemmällä iällä tule tietoiseksi ja jonka avulla hän on suorassa yhteydessä niiden henkisten olentojen kanssa, joiden maailmaan hän siirtyy myös kuolemansa jälkeen."


- Rudolf Steiner, Ihmisen ja ihmiskunnan henkinen johdatus.

sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Rakkauden jumalravinto



Niinkuin eläimet ja ihmiset ovat riippuvaisia kasveista, ovat jumalat riippuvaisia ihmisistä. Sen ovat kreikkalaiset myytit niin kauniisti ilmaisseet: jumalat nauttivat kuolevaisilta nektaria ja ambrosiaa. Kumpikin tarkoittaa rakkautta. Rakkautta syntyy ihmissuvussa. Ja jumalsuku hengittää itseensä rakkautta. Ihmisten synnyttämästä rakkaudesta tulee jumalten ravintoa...

Rakkaus tulee ensin esiin sukupuolisena rakkautena ja kehittyy mitä korkeimmaksi henkiseksi rakkaudeksi. Mutta kaikki rakkaus, niin alempi kuin ylempi, on jumalhengitystä. 

- Rudolf Steiner, Der Ursprung des Bösen. Esitelmä Berliinissä 22.11.1906. GA 55.

lauantai 27. toukokuuta 2017

Viisaudesta rakkauteen



Viisaus on fyysisen luonnon ominaisuus. Vasta siinä, missä rakkaus täyttää viisauden, alkaa varsinainen maankehitys... Se minkä me nykyisessä maassa kohtaamme kamppailuna, esiintyi maan aikaisemmissa vaiheissa erehdyksiä. Maassa vaelsi ihmeellisiä taruolentoja, luonnon erheitä, jotka eivät olleet kehityskelpoisia.

Niinkuin rakkaus kohoaa esiin rakkaudettomuudesta, niin viisaus kehittyi viisaudettomuudesta. Ne jotka kulkevat läpi nykyisen maankehityksen, kantavat rakkauden luonnonvoimana maan seuraavaan elämään.

- Rudolf Steiner, Die Ursprung des Bösen. Esitelmä Berliinissä 22.11.1906. GA 55.

maanantai 20. maaliskuuta 2017

Evankeliumien lähtökohta - korkeampi minuus



Evankeliumien kirjoittajat olivat ihmisiä, jotka kirjoittivat sen korkeamman minänsä pohjalta, joka ihmisessä vaikuttaa hänen varhaislapsuudessaan. 

Evankeliumit ovat lähtöisin siitä samasta viisaudesta, joka muodostaa ihmisen olemuksen. Ihminen on hengen ilmaus ruumiillisesti, niinkuin evankeliumit ovat hengen kirjallisia ilmauksia.

- Rudolf Steiner,
Ihmisen ja ihmiskunnan henkinen johdatus

*

Tuossa teoksessaan Steiner ilmaisee tämän saman asian yhä uusissa ja uusissa muodoissa. Ja silti se on niin vaativaa käsittää.

Kristus ja enkelit ovat läsnä jokaisessa ihmisessä luovina voimina hänen varhaislapsuudessaan. He ohjaavat ihmistä saavuttamaan kävelyn, puhumisen ja ajattelun kyvyt noin kolmen vuoden aikana.

Silloin ihmisessä vaikuttaa hänen korkeampi itsensä, korkeampi viisaus. Vasta kun ajattelukyky on saavutettu ja Kristus ja enkelit vetäytyvät kauemmaksi, ihmisen normaali maallinen minuus aktivoituu.

Nyt meidän suuri tehtävämme on opetella saavuttamaan vanhuudessa yhteys niihin samoihin voimiin, jotka meissä henkisen maailman toimesta vaikuttivat lapsuudessamme.

Mutta nyt meidän on opittava luomaan tuo yhteys oman tietoisuutemme pohjalta. Oman aktiivisuutemme avulla: meidän on tultava jälleen lapsiksi, eli kuljetettava lapsuutemme henkiset voimat vanhuuteemme!


- Matti Kuusela

Kuva: yksi Gotlannin keskiaikaisia kirkkoja